laari-tietokortit-headerkuva

Tietokortit

Tiivistä tietoa tietokorteista, kuvilla ja videoilla rikastettuja Thinglink-tietolinkkejä sekä perusteellista tietoa tutkimuksien tuloskoontien kirjallisista muodoista. Klikkaamalla alla lueteltujen aihealueiden otsikkoa pääset hyppäämään sivulla suoraan kyseisen aihepiirin tietojen äärelle.

Eläimet | Teknologia | Kierrätys ja lajittelu | Sosiaalinen media | Kasvinviljely | Lanta | Rakentaminen |

Eläimet

Eläinterveyden arviointi

Kinnervaurioiden luokitus (lataa pdf)
Oheisella valmiilla pohjalla opit luokittelemaan kintereiden mahdollisia vaurioita sekä voit tehdä kirjanpitoa mahdollisista vaurioista.

Kanat

Kotitarvekanala (www-linkki)
Linkin Thinglink-alustalla opit mm. kanojen luontaisesta käyttäytymisestä, ruokinnasta ja hyvinvoinnista huolehtimisesta.

Pölytyspalvelu

Tiesitkö mitä on pölytyspalvelu? (lataa pdf)
Onnistunut pölytys on monen viljelykasvin hyvän sadon edellytys. Pölytyspalvelun käyttäminen on yksi tapa varmistaa pölytys.

Pölytyspalvelun kannattavuus mansikalla ja vadelmalla (lataa pdf)
Mansikalla pölytys parantaa marjan
muotoa ja säilyvyyttä. Onnistuneen pölytyksen ansiosta marjat ovat kiinteämpiä ja sen väriltään parempia. Vadelmalla pölytys vaikuttaa marjan ulkonäköön ja kestävyyteen.

Tiesitkö kuinka tärkeitä pölyttäjät ovat marjoille ja hedelmille? (lataa pdf)
Maailman kasvilajeista n. 80 % on riippuvaisia pölytyksestä. Kasvit tarvitsevat pölyttäjiä tuottaakseen siemeniä ja satoa.

Tiesitkö kuinka tärkeitä pölyttäjät ovat peltokasveille? (lataa pdf)
Maailman kasvilajeista n. 80 % on riippuvaisia pölytyksestä. Kasvit tarvitsevat pölyttäjiä tuottaakseen siemeniä ja satoa.

Pölytyspalvelun kannattavuus tattarilla ja kuminalla (lataa pdf)
Kuminan riippuvaisuus hyönteispölytyksestä on 100%, josta mehiläisten osuus on 40%. Tattarin riippuvaisuus hyönteispölytyksestä on 90%, josta mehiläisten osuus on 70%.

Täällä pölytystä hoitavat mehiläiset! (lataa pdf)
Mehiläiset tekevät tärkeää työtä pölyttäessään marjojen ja hedelmien kukkia. Mehiläiset yhdessä luonnon pölyttäjien kanssa varmistavat kukintojen onnistuneen pölytyksen.

Virikkeet eläimille

Hevosten virikkeellistäminen ja hyvinvointi (www-linkki)
Virikkeillä saadaan lisättyä hevosten ajankäyttöön luonnollisia käyttäytymistarpeita. Linkin Thinglink-alustan virikeympyrästä löydät vinkit hevosten aktivointiin virikkeillä.

Vuohien luokitus

Vuohien kuntoluokitus (lataa pdf)
Kuntoluokituksessa vuohen lihavuuskuntoa tunnustellaan käsin elävästä eläimestä. Menetelmän avulla pyritään määrittämään ihonalaisen lihas- ja rasvakudoksen määrä karvapeitteen läpi.

Vuohien kuntoluokitus – laaja (lataa pdf)
Kuntoluokituksessa vuohen lihavuuskuntoa tunnustellaan käsin elävästä eläimestä. Menetelmän avulla pyritään määrittämään ihonalaisen lihas- ja rasvakudoksen määrä karvapeitteen läpi.

Vuohien lantaluokitus (lataa pdf)
Lantaluokituksessa eläimen ulostetta käytetään apuna ruoansulatuksen toiminnan ja ruokinnan tasapainon arviointiin lyhyellä aikavälillä.

Vuohien pötsintäyteisyysluokitus (lataa pdf)
Pötsintäyteisyysluokituksessa, tai lyhyemmin pötsiluokituksessa, arvioidaan eläimen kuiva-ainesyöntiä viimeisimmän vuorokauden ajalta.


Teknologia

Aitaustarvikkeet

Sähköpaimen (lataa pdf)
Paimenen valintaan vaikuttavat aitauksen koko ja materiaali, virran lähde ja kasvillisuuden pituus aitalankojen alla.

Yksivuotinen aitaus (lataa pdf)
Yksivuotinen sähköaitaus sopii lohkoille, joita ei laidunneta joka vuosi. Aitauksen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat helppo ja sujuva pystytys sekä nopea pois purkaminen.

Kevyt aitaus (lataa pdf)
Kevyt aitaus on sähköaitaus, jossa käytetään sekä kyllästettyjä tolppia, että lasikuitutolppia.Kevyt aitaus toimii hyvin lohkoilla, joilla laidunnetaan 1-3 vuotta peräkkäin.

High tensile (lataa pdf)
Hightensile-aitaus on hyvä vaihtoehto, kun aitausmatkat ovat pitkiä. Se johtaa sähköä erinomaisesti ja on hyvin tehtynä huoltovapaa useita vuosia.

Lämpökuvaus

Eläimen lämpökuvaaminen (lataa pdf)
Eläimen lämpökuvasta nähdään ihon pintalämpötilat, joten siitä voidaan havaita muutoksia eläimen verenkierrossa. Lämpökuvista etsitään yleensä tulehduksia tai muutoksia lihaksissa.

Lämpökameran ominaisuudet (lataa pdf)
Lämpökameran toiminta perustuu lämpösäteilyn vastaanottamiseen. Kuvauskohteen pinnasta lähtee luonnostaan lämpösäteilyä, joka voidaan mitata lämpökameralla.

Emissiivisyys (lataa pdf)
Lämpökamera vastaanottaa kuvattavan alueen kokonaissäteilyn, johon sisältyy aina myös materiaalin heijastama lämpösäteily. Emissiivisyys kuvaa materiaalin kykyä lähettää omaa lämpösäteilyään suhteessa täydelliseen säteilijään.

Lämpökuvauksen olosuhteet (lataa pdf)
Ennen lämpökuvauksen aloittamista on otettava huomioon kuvausympäristö ja sen olosuhteet. Ilmakehä vaimentaa lämpösäteilyä, joten lämpökuvaajan tulee tietää ilman lämpötila ja ilman kosteus.

Lämpökuvauksen toteutus (lataa pdf)
Lämpökuvan luotettavaan lopputulokseen vaikuttaa olosuhteiden lisäksi myös lämpökuvaajan toiminta. Lämpökameran asetuksiin tulee määrittää kohteen emissiivisyys ja kuvausetäisyys kohteeseen.

Lämpökuvauksen jälkeen (lataa pdf)
Lämpökuvien jatkokäsittelyä ja tarkempaa tulkintaa varten tarvitaan kuvienkäsittelyohjelma.

Lannoituskartat täsmäviljelyssä (lataa pdf)
Levityskartat, tai lannoituskartat, erittelevät työkoneelle, paljonko vaikkapa lannoitetta levitetään eri osiin peltoa.

Atfarm-palvelu täsmälannoituksessa (lataa pdf)
Atfarm on satelliittipohjainen verkkopalvelu, jonka avulla voidaan tarkastella omien peltolohkojen tilaa ja lisälannoitustarvetta. Datan kerääjinä toimivat Sentinel-satelliitit, jotka lentävät 3-4 kertaa viikossa Suomen yli.

SPAD-mittaus (lataa pdf)
Kuinka hyödyntää Yara Atfarm -satelliittipalvelua
lehtivihreämittauksissa ja typentarpeen selvittämisessä?

Tietoa ja tekniikkaa navettaan ja pellolle (www-linkki)
Linkin Thinglink-alustalta näet tietokortteja ja videoita mm. täsmäviljelystä, aurinkosähköstä, ISOBUS -järjestelmästä, Soilscouteista, sääasemasta, Sensehubista sekä Moocall -laitteesta. Keskiössä ovat ratkaisut, jotka ovat konkreettisia ja suoraan tilatasolle vietäviä digitaalisia ratkaisuja. Tiedon tuotti SavoFarm 4.0 -hanke.

Maaperäantureiden hyödyntäminen viljelyssä (lataa pdf)
Maaperäantureita voidaan hyödyntää viljelyssä esimerkiksi puutarhakasvien ja vihannesten kastelutarpeen arviointiin ja kastelun ajoittamiseen. Lämpötilaa seuraamalla voidaan arvioida kylvön tai istutuksen ajoittamista sekä ehkäistä hallatuhoja.

Drone peltoviljelyssä (lataa pdf)
Drone eli miehittämätön ilma-alus soveltuu hyvin pellon tarkkailemiseen. Kamerallisen dronen käyttäjän on aina rekisteröidyttävä lennätystä varten ja suoritettava vähintään verkkotentti.


Kierrätys ja lajittelu

Maatalousmuovien kierrätys- ja lajitteluohjeet (www-linkki)
Tietokortit ja laaja tietoaineisto maatalousmuovien lajittelusta ja kierrättämisestä. Linkki vie MTK Pohjois-Savon Innostu tiedosta- ja Maatilojen muovit kiertoon -hankkeiden sivulle.


Sosiaalinen media

Some-ohjeet maatalousyrityksille (lataa pdf)
Sosiaalinen media on koko ajan kasvavassa
roolissa yhteiskunnassamme. Nykypäivänä some
on myös merkittävä väylä mainostaa ja
markkinoida yritysten palveluita, tuotteita ja
toimintaa.


Kasvinviljely

Tuotantovarmuutta nurmesta (lataa pdf)
VarmaNurmi-hankkeen (2019–2022) tulosraportti. Hankkeen tavoitteena oli lisätä suomalaisen nautakarjatalouden tuotantovarmuutta ja resurssitehokkuutta sään ääri-ilmiöiden yleistyessä. Hankkeessa kehitettiin säilörehun tuotantoon täsmäratkaisuja, jotka vastaavat lypsylehmien ruokinnan tarpeisiin sekä tuotettiin työkaluja nurmituotannon lohkokohtaiseen suunnitteluun ja tuotantopanosten oikeaan kohdentamiseen. Tässä tulosraportissa esitetään lyhyesti hankkeen keskeisimmät tulokset.

Mallasruis (lataa pdf)
Mallasruista viljellään sopimustuotantona elintarvikkeeksi. Suomessa ruista käytetään vuosittain noin 100 000 tonnia ja viljellään noin 15 000 -35 000 hehtaarin alalla. Suomessa syödään ruista eniten maailmassa.

Täsmäviljely ei ole tähtitiedettä (lataa pdf)
Täsmäviljelyn ei tarvitse olla digiä ja tekniikkaa. Jo pellon kunnon, sääolosuhteet ja tilan rehutarpeet huomioiva suunnittelu on osa täsmäviljelyä. Pidemmälle vietynä avuksi löytyy erilaisia sovelluksia.

Maatalouden typpihaaste – vaihtoehtoja ja ratkaisuja (lataa pdf)
Tässä synteesiraportissa on koottuna tutkimustieto biologisen typensidonnan hyödyntämisestä, kierrätyslannoitteiden käytöstä sekä täsmäviljelystä ja -lannoituksesta lannoitetypen tarpeen vähentämiseksi. Raportissa kerrotaan globaalin typen kaupan nykytilanteesta sekä typen tuotantomahdollisuuksista Suomessa. Raportissa esitetään tiekartta typpilannoiteteollisuutemme Venäjä-riippuvuuden purkamiseksi sekä pohditaan typpilannoitteiden saatavuudessa esiintyvien haasteiden vaikutuksia huoltovarmuuteen ja nostetaan esiin keskeisiä tulevaisuuden tutkimustarpeita.


Lanta

Lannan separointi

Separoidun kuivajakeen käyttö (lataa pdf)
Separoitu kuivajae on
lietelannasta separoinnin avulla
erotettua, kiintoainetta runsaasti
sisältävä osa. Kuivajaetta
voidaan käyttää normaalisti
lannoitteena tai makuuparsien
kuivitukseen.


Rakentaminen

Navetta rakentaminen

Lypsyrobotin edustan vapaa tila (lataa pdf)
Suositellaan, että lypsyrobotin eteen jää mahdollisimman paljon vapaata tilaa. On huomioitava, että lehmälle vaikeita asioita voi olla mm. kiiltelevät pinnat ja vaihtuva lattiamateriaali.

Umpilehmien osasto (lataa pdf)
Umpiosastolla siirrot ja ryhmien sekoittelut rajoitetaan minimiin, sillä sosiaalinen stressi lisää ongelmia poikimisen yhteydessä ja sen jälkeen. Umpiosaston tilan tarpeen mitoitusohjeissa on eroja eri maiden välillä. Voimassa olevat minimivaatimukset tulee tarkistaa aina kunkin maan lainsäädännöstä.

Poikimakarsinat (lataa pdf)
Vanhat lehmät tulisi siirtää poikimakarsinaan ainakin 24h ennen poikimista, hiehot aikaisemmin. Hyvä poikimakarsina on meluton ja sitä ei käytetä sairaskarsinana.