laari-tietokortit-headerkuva

Materiaalipankki

Tiivistä tietoa tietokorteista, kuvilla ja videoilla rikastettuja Thinglink-tietolinkkejä sekä perusteellista tietoa tutkimuksien tuloskoontien kirjallisista muodoista. Klikkaamalla alla lueteltujen aihealueiden otsikkoa pääset hyppäämään sivulla suoraan kyseisen aihepiirin tietojen äärelle.


Omistajanvaihdokset | Eläimet | Teknologia | Kierrätys ja lajittelu | Sosiaalinen media | Ilmastonmuutos ja hiilensidonta | Kasvinviljely | Lanta | Rakentaminen |

Omistajanvaihdokset

Omistajanvaihdosopas (2019) (www-linkki)
Oppaasta saat tietoa erilaisista tavoista aloittaa maatalousyrittäjyys.

Eläimet

Hyvinvointi

Kirjallisuuskatsaus tutkimustiedosta
TYKKÄÄ-hankkeessa 2023 tuotettu kirjallisuuskatsaus nautojen hyvinvoinnista, käyttäytymisestä ja käsittelystä viimeisimmästä tutkimustiedosta.

Käyttäytyminen

Naudan pako- ja painealue
TYKKÄÄ-hankkeessa luotu tietokortti naudan pako- ja painealueista naudan liikuttamista varten.

Naudan näköaisti
TYKKÄÄ-hankkeessa luotu tietokortti naudan näköaistista. Opi hahmottamaan, kuinka nauta näkee ympäristönsä.

Vasikoiden hoito ja olosuhteet

Vasikkalan olosuhteet tsekkilista (lataa pdf). Lataa itsellesi vasikkalan olosuhteet tsekkilista ja käy kohdat läpi omasta vasikkalastasi.

Vasikkalan hoitotoimenpiteet tsekkilista (lataa pdf). Lataa itsellesi vasikkalan hoitotoimenpiteet tsekkilista ja käy kohdat läpi omasta vasikkalastasi hoitotoimenpiteiden osalta.

Onnistunut viileäkasvatus (lataa pdf) tietokortista löydät vinkkejä onnistuneeseen vasikoiden viileäkasvatukseen.

Vasikan hoito ja ruokinta (lataa pdf). Tietokortista löydät tietoa maitojuotosta sekä vasikkakarsinan olosuhteista tiiviisti.

Vasikan elinvoimaisuus (lataa pdf) tietokortista löydät selvän taulokon, jonka avulla voit arvioida syntyneen vasikan elinvoimaisuutta.

Ternimaito (lataa pdf) tietokortista löydät tietoa ternimaidon ensijuotosta vasikalle sekä ternimaidon laadusta.

Sairas vasikka (lataa pdf) tietokortista saat tietoa vasikoiden yleisemmistä sairauksista, kuinka ne tunnistetaan ja miten niiden kanssa edetään.

Onnistunut poikiminen (lataa pdf) Onnistunut poikiminen tietokortista löydät tietoa onnistuneesta umpikaudesta, poikimaolosuhteista sekä poikimisen muistilistan.

Hyvinvoiva umpilehmä -julkaisu (lataa pdf) kokoaa onnistuneen umpikauden edellytykset, mikä tarjoaa sekä lehmälle hyvän alun uuteen tuotoskauteen että vasikalle hyvän alun elämälle.

Vasikkatilat kuntoon interaktiiviset kuvat (www-linkki) Opas toimivan vasikkalan suunnitteluun ja vasikan hyvinvoinnin hallintaan pohjalta tehdyt interaktiiviset kuvat, joista pääset lukemaan toimivan vasikkalan suunnittelusta ja saneerauksesta sekä vasikoiden hoitotoimenpiteistä ja vasikkalan olosuhteista. Kirjaudu Eduniaan esim. gmail tunnuksilla, hae kurssia nimeltä VaKu, kirjaudu kurssiavaimella: VaKu.

Laidunnus

Laidunnus- ja jaloitteluopas (lataa pdf) antaa ohjeita ja vinkkejä lypsylehmien laidunnukseen ja jaloitteluun. Laiduntamisen suunnittelun työkaluja löytyy kaksi, Laidunnussuunnittelu ja Laidunsuunnittelu sekä opas Rotaatiolaidunnukseen.

Yksivuotinen aitaus (lataa pdf)
Yksivuotinen sähköaitaus sopii lohkoille, joita ei laidunneta joka vuosi. Aitauksen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat helppo ja sujuva pystytys sekä nopea pois purkaminen.

Kevyt aitaus (lataa pdf)
Kevyt aitaus on sähköaitaus, jossa käytetään sekä kyllästettyjä tolppia, että lasikuitutolppia.Kevyt aitaus toimii hyvin lohkoilla, joilla laidunnetaan 1-3 vuotta peräkkäin.

High tensile (lataa pdf)
Hightensile-aitaus on hyvä vaihtoehto, kun aitausmatkat ovat pitkiä. Se johtaa sähköä erinomaisesti ja on hyvin tehtynä huoltovapaa useita vuosia.

Sähköpaimen (lataa pdf)
Miten valita oikea paimen?

Laidunnuskokemuksia (www-linkki)
Miten laidunnus hoidetaan automaattilypsytilalla, onko paimenkoirasta apua, mitä kasveja laitumelle ja miten hoitaa laidunta. Katso videot tiloilta!

Juottojärjestelmät laidunoloissa (lataa pdf)
Tietokortteihin on tiivistetty perustietoja kolmesta erilaisesta, Suomessa yleisestä juottojärjestelmästä. Nämä järjestelmät ovat sovellettavissa kaikille laiduntaville tuotantoeläimille. Tietokortit on laadittu osana opinnäytetyötä.

Eläinterveyden arviointi

Kinnervaurioiden luokitus (lataa pdf)
Oheisella valmiilla pohjalla opit luokittelemaan kintereiden mahdollisia vaurioita sekä voit tehdä kirjanpitoa mahdollisista vaurioista.

Kanat

Kotitarvekanala (www-linkki)
Linkin Thinglink-alustalla opit mm. kanojen luontaisesta käyttäytymisestä, ruokinnasta ja hyvinvoinnista huolehtimisesta.

Pölytyspalvelu

Tiesitkö mitä on pölytyspalvelu? (lataa pdf)
Onnistunut pölytys on monen viljelykasvin hyvän sadon edellytys. Pölytyspalvelun käyttäminen on yksi tapa varmistaa pölytys.

Pölytyspalvelun kannattavuus mansikalla ja vadelmalla (lataa pdf)
Mansikalla pölytys parantaa marjan
muotoa ja säilyvyyttä. Onnistuneen pölytyksen ansiosta marjat ovat kiinteämpiä ja sen väriltään parempia. Vadelmalla pölytys vaikuttaa marjan ulkonäköön ja kestävyyteen.

Tiesitkö kuinka tärkeitä pölyttäjät ovat marjoille ja hedelmille? (lataa pdf)
Maailman kasvilajeista n. 80 % on riippuvaisia pölytyksestä. Kasvit tarvitsevat pölyttäjiä tuottaakseen siemeniä ja satoa.

Tiesitkö kuinka tärkeitä pölyttäjät ovat peltokasveille? (lataa pdf)
Maailman kasvilajeista n. 80 % on riippuvaisia pölytyksestä. Kasvit tarvitsevat pölyttäjiä tuottaakseen siemeniä ja satoa.

Pölytyspalvelun kannattavuus tattarilla ja kuminalla (lataa pdf)
Kuminan riippuvaisuus hyönteispölytyksestä on 100%, josta mehiläisten osuus on 40%. Tattarin riippuvaisuus hyönteispölytyksestä on 90%, josta mehiläisten osuus on 70%.

Täällä pölytystä hoitavat mehiläiset! (lataa pdf)
Mehiläiset tekevät tärkeää työtä pölyttäessään marjojen ja hedelmien kukkia. Mehiläiset yhdessä luonnon pölyttäjien kanssa varmistavat kukintojen onnistuneen pölytyksen.

Virikkeet eläimille

Hevosten virikkeellistäminen ja hyvinvointi (www-linkki)
Virikkeillä saadaan lisättyä hevosten ajankäyttöön luonnollisia käyttäytymistarpeita. Linkin Thinglink-alustan virikeympyrästä löydät vinkit hevosten aktivointiin virikkeillä.

Vuohien luokitus

Vuohien kuntoluokitus (lataa pdf)
Kuntoluokituksessa vuohen lihavuuskuntoa tunnustellaan käsin elävästä eläimestä. Menetelmän avulla pyritään määrittämään ihonalaisen lihas- ja rasvakudoksen määrä karvapeitteen läpi.

Vuohien kuntoluokitus – laaja (lataa pdf)
Kuntoluokituksessa vuohen lihavuuskuntoa tunnustellaan käsin elävästä eläimestä. Menetelmän avulla pyritään määrittämään ihonalaisen lihas- ja rasvakudoksen määrä karvapeitteen läpi.

Vuohien lantaluokitus (lataa pdf)
Lantaluokituksessa eläimen ulostetta käytetään apuna ruoansulatuksen toiminnan ja ruokinnan tasapainon arviointiin lyhyellä aikavälillä.

Vuohien pötsintäyteisyysluokitus (lataa pdf)
Pötsintäyteisyysluokituksessa, tai lyhyemmin pötsiluokituksessa, arvioidaan eläimen kuiva-ainesyöntiä viimeisimmän vuorokauden ajalta.

Eläinlääkintäpalvelut

Kunnaneläinlääkäreiden virkoihin ja sijaisuuksiin on vähän hakijoita ja avoimia paikkoja jää täyttämättä. Haasteita on ympäri Suomea, erityisesti isompien maakuntakaupunkien ulkopuolella. Kunnallisten eläinlääkäripalvelujen turvaaminen koko Suomessa vaatii muutoksia eläinlääkärien työhön ja koulutukseen. Toimenpide-ehdotuksista tarkemmin Eläinlääkintäpalvelujen kehittäminen Pohjois-Savossa -raportissa (lataa pdf).

Hyönteiset

Hyönteistuotannon kannattavuuden laskenta; ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma (lataa pdf)
Hyönteistuotannon kannattavuutta laskiessa on tarpeellista huomioida eri näkökulmat.

Hyönteistalouden liiketoiminta-alojen mahdollisuudet (lataa pdf)
Hyönteistaloudessa on paljon erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kehitysideoita kuhnuritoukkien jatkojalostukseen (lataa pdf)
Kuhnuritoukkatuotteille tehtiin vuonna 2020 tuotekehitystä sekä aistinvaraisen arvioinnin makutesti.

Hyönteisten markkinaselvitys (lataa pdf)
Markkinaselvityksessä selvitettiin markkinoita lemmikkieläinten omistajien, lemmikkieläinkauppojen ja rehuteollisuuden osalta. Lisäksi selvitettiin
suurtalouskeittiöiden ja ravintoloiden halua käyttää hyönteisiä Pohjois-Savossa. Lemmikkieläinkysely toteutettiin koko Suomen alueella.

Buhler’s role in the insect industry (lataa pdf)
Kansainvälinen yritys Bühler tuottaa erilaisia ratkaisuja myös hyönteistalouteen.

Hyönteistuotannon teknologian kehittäminen ja automatisointi (lataa pdf)
VTT ja JAMK pilotoivat mustasotilaskärpäsen (Hermetiaillucens) kasvatusta konttikokoluokassa. Tavoitteena pilotoinnissa oli perustaa keskikoon hyönteiskasvattamo, kehittää hyönteistuotannon teknologiaa ja lisätä automaatioastetta (kulut alas, tuotanto ylös), sekä luoda yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavien jätteiden käsittelyyn toimintamalli sekä selvittää patogeenisilla kokeilla, poistuvatko tietyt virukset, bakteerit ja/tai lääkejäämät biomassasta toukkaprosessin aikana.

Hyönteiskasvatus lemmikkieläimille ja hyönteiskasvatushuoneen kehittäminen (lataa pdf)
Ylä-Savon ammattiopiston Peltoniemen koulutiloissa kasvatetaan myös erilaisia hyönteisiä. InsectSavo-hankkeessa kehitettiin hyönteiskasvatushuonetta.

Hyönteisten mikrobiologinen laatu ja ravintosisältö (lataa pdf)
Hyönteisiin ja niiden tuotantoon sovelletaan yleisiä
elintarvikelainsäädännön vaatimuksia. Hyönteisille ei ole määritetty omia mikrobiologisia raja-arvoja EU-lainsäädännössä. Hyönteisten ravintosisällöistä ei ole yhtenäistä koottua tietoa saatavilla.

Hyönteiset, allergeenit (lataa pdf)
Tämänhetkiset tiedot ruokana käytettävien hyönteisten allergiapotentiaalista ja riskistä ovat hyvin vajavaisia. Hyönteisruoka voi aiheuttaa voimakkaita anafylaktisia reaktioita allergisille henkilöille.

Jauhomatojen, kotisirkkojen ja kenttäsirkkojen kasvattaminen (lataa pdf)
Ylä Savon ammatiopistolla Peltoniemen yksikössä on kaksi hyönteishuonetta. Hyönteisiä kasvatetaan ruuaksi muille eläimille ja osa hyönteisistä pidetään lemmikkinä.


Teknologia

Lämpökuvaus

Eläimen lämpökuvaaminen (lataa pdf)
Eläimen lämpökuvasta nähdään ihon pintalämpötilat, joten siitä voidaan havaita muutoksia eläimen verenkierrossa. Lämpökuvista etsitään yleensä tulehduksia tai muutoksia lihaksissa.

Lämpökameran ominaisuudet (lataa pdf)
Lämpökameran toiminta perustuu lämpösäteilyn vastaanottamiseen. Kuvauskohteen pinnasta lähtee luonnostaan lämpösäteilyä, joka voidaan mitata lämpökameralla.

Emissiivisyys (lataa pdf)
Lämpökamera vastaanottaa kuvattavan alueen kokonaissäteilyn, johon sisältyy aina myös materiaalin heijastama lämpösäteily. Emissiivisyys kuvaa materiaalin kykyä lähettää omaa lämpösäteilyään suhteessa täydelliseen säteilijään.

Lämpökuvauksen olosuhteet (lataa pdf)
Ennen lämpökuvauksen aloittamista on otettava huomioon kuvausympäristö ja sen olosuhteet. Ilmakehä vaimentaa lämpösäteilyä, joten lämpökuvaajan tulee tietää ilman lämpötila ja ilman kosteus.

Lämpökuvauksen toteutus (lataa pdf)
Lämpökuvan luotettavaan lopputulokseen vaikuttaa olosuhteiden lisäksi myös lämpökuvaajan toiminta. Lämpökameran asetuksiin tulee määrittää kohteen emissiivisyys ja kuvausetäisyys kohteeseen.

Lämpökuvauksen jälkeen (lataa pdf)
Lämpökuvien jatkokäsittelyä ja tarkempaa tulkintaa varten tarvitaan kuvienkäsittelyohjelma.

Työohjeet

QR-koodit navettaan!
TYKKÄÄ-hankkeessa luotu tietokortti, jonka avulla opit tekemään työohjeet helposti QR-koodin taakse.

Peltoviljelyn teknologia

Lannoituskartat täsmäviljelyssä (lataa pdf)
Levityskartat, tai lannoituskartat, erittelevät työkoneelle, paljonko vaikkapa lannoitetta levitetään eri osiin peltoa.

Atfarm-palvelu täsmälannoituksessa (lataa pdf)
Atfarm on satelliittipohjainen verkkopalvelu, jonka avulla voidaan tarkastella omien peltolohkojen tilaa ja lisälannoitustarvetta. Datan kerääjinä toimivat Sentinel-satelliitit, jotka lentävät 3-4 kertaa viikossa Suomen yli.

SPAD-mittaus (lataa pdf)
Kuinka hyödyntää Yara Atfarm -satelliittipalvelua
lehtivihreämittauksissa ja typentarpeen selvittämisessä?

Maaperäantureiden hyödyntäminen viljelyssä (lataa pdf)
Maaperäantureita voidaan hyödyntää viljelyssä esimerkiksi puutarhakasvien ja vihannesten kastelutarpeen arviointiin ja kastelun ajoittamiseen. Lämpötilaa seuraamalla voidaan arvioida kylvön tai istutuksen ajoittamista sekä ehkäistä hallatuhoja.

Drone peltoviljelyssä (lataa pdf)
Drone eli miehittämätön ilma-alus soveltuu hyvin pellon tarkkailemiseen. Kamerallisen dronen käyttäjän on aina rekisteröidyttävä lennätystä varten ja suoritettava vähintään verkkotentti.

Tietoa ja tekniikkaa navettaan ja pellolle (www-linkki)
Linkin Thinglink-alustalta näet tietokortteja ja videoita mm. täsmäviljelystä, aurinkosähköstä, ISOBUS -järjestelmästä, Soilscouteista, sääasemasta, Sensehubista sekä Moocall -laitteesta. Keskiössä ovat ratkaisut, jotka ovat konkreettisia ja suoraan tilatasolle vietäviä digitaalisia ratkaisuja. Tiedon tuotti SavoFarm 4.0 -hanke.


Kierrätys ja lajittelu

Maatalousmuovien kierrätys- ja lajitteluohjeet (www-linkki)
Tietokortit ja laaja tietoaineisto maatalousmuovien lajittelusta ja kierrättämisestä. Linkki vie MTK Pohjois-Savon Innostu tiedosta- ja Maatilojen muovit kiertoon -hankkeiden sivulle.

Maatalousmuovijätteen lajittelu- ja pakkausohjeet
Mansikkamuovin eli katekalvon kierrätys- ja pakkausohje jätteenkuljetusta varten. (Avaa kuva)


Sosiaalinen media

Some-ohjeet maatalousyrityksille (lataa pdf)
Sosiaalinen media on koko ajan kasvavassa
roolissa yhteiskunnassamme. Nykypäivänä some
on myös merkittävä väylä mainostaa ja
markkinoida yritysten palveluita, tuotteita ja
toimintaa.

Miten maatilayritys viestii kriisitilanteessa? (www-linkki / pdf)
Miten asiantuntija neuvoo viestimään kriisitilanteessa? (www-linkki / pdf)
Mitä toimittaja haluaa tietää? (www-linkki / pdf)
Miten viestiä, jos maatilayritys joutuu kohtaamaan kriisin, josta kaikki haluavat tietää. Podcasteissa kriisin kohdannut yrittäjä, siitä kirjoittanut toimittaja ja asiantuntija kertovat, miten toimia tilanteessa.


Ilmastonmuutokseen varautuminen ja hiilensidonta

Jankkuroinnin vaikutus nurmipellon hiilensidontaan (lataa pdf) Jankkurointi parantaa maan rakennetta ja tehostaa tiivistyneen nurmipellon kasvua ja hiilensidontaa.

Nurmen täydennyskylvön merkitys hiilensidonnalle (lataa pdf). Täydennyskylvöllä varmistetaan tiheä nurmikasvusto. Hyvän ja laadukkaan sadon lisäksi näin varmistetaan, että pelto sitoo hyvin hiiltä.


Kasvinviljely

Tuotantovarmuutta nurmesta (lataa pdf)
VarmaNurmi-hankkeen (2019–2022) tulosraportti. Hankkeen tavoitteena oli lisätä suomalaisen nautakarjatalouden tuotantovarmuutta ja resurssitehokkuutta sään ääri-ilmiöiden yleistyessä. Hankkeessa kehitettiin säilörehun tuotantoon täsmäratkaisuja, jotka vastaavat lypsylehmien ruokinnan tarpeisiin sekä tuotettiin työkaluja nurmituotannon lohkokohtaiseen suunnitteluun ja tuotantopanosten oikeaan kohdentamiseen. Tässä tulosraportissa esitetään lyhyesti hankkeen keskeisimmät tulokset.

Mallasruis (lataa pdf)
Mallasruista viljellään sopimustuotantona elintarvikkeeksi. Suomessa ruista käytetään vuosittain noin 100 000 tonnia ja viljellään noin 15 000 -35 000 hehtaarin alalla. Suomessa syödään ruista eniten maailmassa.

Täsmäviljely ei ole tähtitiedettä (lataa pdf)
Täsmäviljelyn ei tarvitse olla digiä ja tekniikkaa. Jo pellon kunnon, sääolosuhteet ja tilan rehutarpeet huomioiva suunnittelu on osa täsmäviljelyä. Pidemmälle vietynä avuksi löytyy erilaisia sovelluksia.

Maatalouden typpihaaste – vaihtoehtoja ja ratkaisuja (lataa pdf)
Tässä synteesiraportissa on koottuna tutkimustieto biologisen typensidonnan hyödyntämisestä, kierrätyslannoitteiden käytöstä sekä täsmäviljelystä ja -lannoituksesta lannoitetypen tarpeen vähentämiseksi. Raportissa kerrotaan globaalin typen kaupan nykytilanteesta sekä typen tuotantomahdollisuuksista Suomessa. Raportissa esitetään tiekartta typpilannoiteteollisuutemme Venäjä-riippuvuuden purkamiseksi sekä pohditaan typpilannoitteiden saatavuudessa esiintyvien haasteiden vaikutuksia huoltovarmuuteen ja nostetaan esiin keskeisiä tulevaisuuden tutkimustarpeita.


Lanta

Lannan separointi

Separoidun kuivajakeen käyttö (lataa pdf)
Separoitu kuivajae on
lietelannasta separoinnin avulla
erotettua, kiintoainetta runsaasti
sisältävä osa. Kuivajaetta
voidaan käyttää normaalisti
lannoitteena tai makuuparsien
kuivitukseen.

Kuivitustestauksia navetoissa ja laboratoriossa (www-linkki)
Separoidun kuivajakeen, ruokohelven ja pajuhakkeen käytettävyyttä kuivituksessa lypsykarjatiloilla selvitettiin maitotiloilla ja Luke Maaningan tutkimusnavetassa. Raportissa myös tulokset separoidun kuivajakeen mikrobiologisesta laadusta ja vaikutuksista utareterveyteen sekä kuivituskäytön taloudellisista vaikutuksista.


Rakentaminen

Navetta rakentaminen

Lypsyrobotin edustan vapaa tila (lataa pdf)
Suositellaan, että lypsyrobotin eteen jää mahdollisimman paljon vapaata tilaa. On huomioitava, että lehmälle vaikeita asioita voi olla mm. kiiltelevät pinnat ja vaihtuva lattiamateriaali.

Umpilehmien osasto (lataa pdf)
Umpiosastolla siirrot ja ryhmien sekoittelut rajoitetaan minimiin, sillä sosiaalinen stressi lisää ongelmia poikimisen yhteydessä ja sen jälkeen. Umpiosaston tilan tarpeen mitoitusohjeissa on eroja eri maiden välillä. Voimassa olevat minimivaatimukset tulee tarkistaa aina kunkin maan lainsäädännöstä.

Poikimakarsinat (lataa pdf)
Vanhat lehmät tulisi siirtää poikimakarsinaan ainakin 24h ennen poikimista, hiehot aikaisemmin. Hyvä poikimakarsina on meluton ja sitä ei käytetä sairaskarsinana.