Tervetuloa tutustumaan maatilojen arkeen Safkan jäljillä -videosarjassa!
Safkan jäljillä -hankkeen ja Tuomo Turjansalon yhteistyössä toteutettu videosarja johdattelee katsojat erilaisille maatiloille tutustumaan ruoantuotantoon.
Sarjan ensimmäisessä jaksossa kurkistetaan lypsykarjatilan elämään Kouvolan Elimäellä Hannulan tilalla. Mitä lehmät syövät? Miten lypsy tapahtuu? Millaista työtä tilalla tehdään joka päivä, vuoden ympäri?
Entä oletko koskaan ajatellut, mistä sinun lautasen perunat ja porkkanat tulevat ja kuka ne on viljellyt? Videosarjan toisessa jaksossa tutustutaan peruna- ja vihannestilan arkeen Ilomäen tilalla.
Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon kylvöjä tehdessä ja miksi juuri kevään työt ratkaisevat niin paljon tulevan sadon onnistumisesta? Kolmannella videolla vieraillaan Koskenniemen tilalla kevään toukotöiden aikaan.
AJANKOHTAISTA! Kurkkaa täältä uusimmat julkaisut ja pilotoinnit
Yli kolmasosalla suomalaisista alakoululaisista on heikko käsitys ruoantuotannosta. Lisäksi on havaittu, että opiskelu maatilaympäristössä parantaa oppimistuloksia merkittävästi. Maatiloilla toteutettu ruokakasvatus syventää oppilaiden ymmärrystä ruoan reitistä pellolta pöytään ja tehostaa oppimista pitkällä tähtäimellä. Virtuaalivierailut mahdollistavat maatalouteen ja ruokaketjuun tutustumisen yhdenvertaisesti myös niille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä vierailemaan fyysisesti maaseutuympäristöön. Lue lisää hankkeen toteuttamasta virtuaalivierailusta Koskenojan maitotilalle SeAMKin Verkkolehdestä!
Nauta ja nurmi muodostavat ekologisen parin ja pohjoisen ruokaturvan perustan. Monikaan kuluttaja ei kuitenkaan tunne suomalaisen maidontuotannon faktoja. Kun tieto puuttuu, syntyy helposti vääriä mielikuvia. Artikkeli tarkastelee, miksi juuri nautasektori on tärkeä osa ruuantuotantoa ja kuinka siitä kannattaisi viestiä kuluttajille. Lue lisää Savonia-artikkelista!
Nykyisin nuoria mietityttää, mitä syödään ja miksi. Ilmastoahdistukseenkin liitännäinen tunne on tullut tutuksi monelle nuorelle: syönkö oikein? Lohdutukseksi ahdistukseen voidaan kuitenkin todeta, että ruoka on yksi konkreettisimmista asioista, joilla voimme saada myönteisiä vaikutuksia aikaan. Lue lisää kestävistä ja tolkullisista ruokavalinnoista tuoreesta Savonia-artikkelista!
Miten perusopetuksessa voidaan toteuttaa monialaisia STEAM‑oppimiskokonaisuuksia suomalaisen ruoantuotannon ja kestävyyshaasteiden äärellä? Safkan jäljillä -hankkeen pilotissa opettajaopiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat maatilavierailuja alakoululaisille yhteistyössä maatilojen ja Biotalousinstituutin kanssa. Kokonaisuus osoittaa, että maatilaympäristö tarjoaa monipuolisen ja konkreettisen alustan eri oppiaineiden integrointiin ja kestävän ruokaketjun ymmärtämiseen. Lue artikkeli LUMAT-B verkkojulkaisusarjasta!
Savonia-ammattikorkeakoulun 4. vuoden agrologiopiskelijat jalkautuivat marraskuussa peruskouluihin pitämään oppitunteja maataloudesta ja ruokaketjusta. Mukana oli 14 koulua ympäri Suomen. Oppituntien aiheet vaihtelivat opiskelijoiden oman erityisosaamisen sekä koulujen toiveiden mukaan aina eläinten hyvinvoinnista luonnon monimuotoisuuteen ja ruokakulttuuriin! Keväällä 2026 toteutetaan oppitunteja yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun 3. vuoden agrologiopiskelijoiden kanssa.
Hankkeen toiminta-aika: 1.10.2024–31.3.2027
Hankkeen kuvaus lyhyesti: Safkan jäljillä -hanke vahvistaa ala- ja yläkouluikäisten ruokatuotannon tuntemusta, lisää tietoisuutta ruoan alkuperästä ja tukee lähellä tuotetun ruoan roolia kestävän ja terveellisen ruokavalion osana. Tarjoamme ajantasaista ja todennettua tietoa ruoan alkuperästä ja maatalouden kulttuurisesta, ekologisesta, taloudellisesta ja ravitsemuksellisesta roolista arkipäivän elämässä.
Tavoitteet ja millaisiin ongelmiin hankkeella haetaan ratkaisua: Globaalisti kestävän ruoantuotannon kannalta on tärkeää, että ruokaa tuotetaan kaikilla olosuhteiltaan viljelylle suotuisilla alueilla kulttuurisesti, sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Ruokajärjestelmän ja -kulttuurin tunteminen lisää ruoan arvostusta, kestävien ruokavalintojen tekemistä ja siten ihmisten ja ympäristön terveyttä edistäviä kestäviä maatalouskäytäntöjä.
Ruoan alkuperän tiedostamiselle ja ruokakulttuurin vahvistamiselle ala- ja yläkouluikäisten parissa on laajasti tarvetta. Ruoan arvostaminen lähtee kotoa, mutta koululla on merkittävä rooli ruokakulttuurin vahvistamisessa ja ajantasaisen ja todennetun tiedon välittämisessä ruoan alkuperästä. Ruokakulttuurin ja -järjestelmän ymmärtäminen auttaa hahmottamaan paremmin maatalouden roolin ja sen kulttuuriset, ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset arkipäivän elämään.
Peruskoulun nykyisessä opetussuunnitelmassa maataloutta ja ruokatuotantoa käsitellään tällä hetkellä 4. luokan ympäristöopin opetuksessa. Oppikirjat pystyvät luomaan vain kapea kuvan ruokatuotannosta, koska aiheelle on varattu vain rajallinen määrä tilaa. Oppikirjojen ohella opetuksessa käytetään paljon myös muuta sähköistä oppimateriaalia. Tällä hetkellä opetukseen soveltuvaa materiaalia ruokatuotannosta on muun muassa aoe.fi, ruokatieto.fi, ruokatutka.fi, luma.uef.fi ja mtk.fi -sivuilla. Materiaali soveltuu hyvin aiheen käsittelyyn yleisellä tasolla. Verkosta saatava materiaali ei tunnista koulun lähiympäristön toimijoita eikä tue juuri oman alueen ruokatoimijoiden yhteyksiä kouluille. Näin laajempi ymmärrys oman alueen alkutuotannosta ja sen merkityksestä voi jäädä saamatta. Yläkoululaisille tarvitaan erilaista materiaalia kuin alakoululaisille ja aihetta on käsiteltävä nuoria puhuttelevalla tavalla. Myös opettajat tarvitsevat syvempää tietoa voidakseen vastata kysymyksiin ja ohjatakseen oppilaat etsimään tietoa itsenäisesti luotettavista lähteistä.
Hankkeen konkreettisia toimenpiteitä:
– Oppimateriaalit ja opettajien tukimateriaalit 4.–6. -luokkien ja yläkoululaisten opetukseen, valmiit materiaalit julkaistaan Avointen oppimateriaalien kirjastossa (aoe.fi)
– Opintoretkien toteutusmallit 4.–6. -luokkien oppilaille ja yläkoululaisille, peruskoulun opettajille sekä opettajaopiskelijoille
– Mallit ja ehdotukset opintoretkien toteutuksen organisointiin yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa
– Mallit opintoretkien rahoitukseen
– Mallit ja ehdotukset agrologiopiskelijoiden pitämistä oppitunneista peruskouluissa
– Alan viestintämateriaalit eri toimijoiden käyttöön opintoretkien ja oppituntien tueksi
Kohderyhmä: Alakoulun 4.–6. -luokkalaiset ja yläkoululaiset, opettajat, opinto-ohjaajat ja opettajaopiskelijat sekä viljelijät ja lähiruokayrittäjät
Toimialue: Valtakunnallinen
Hankkeen toteuttajat:
Savonia-ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja)
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Koulutuskeskus Brahe
Hankkeen rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö Ruokaviraston kautta
Yhteyshenkilö:
Sini Sarén
Projektipäällikkö
sini.saren@savonia.fi
Savonia-ammattikorkeakoulu
Hankkeen www-sivu: safkanjaljilla.savonia.fi
#SafkanJäljillä #RuokaketjuTutuksiNuorille
Hankkeen julkaisut:
Virtuaalivierailu toi maatilan luokkahuoneisiin – SeAMK Verkkolehti 5/2026 (www-linkki)
Terveellistä ja tolkullista – kestävä ruoka nuoren arjessa – Savonia-artikkeli 3/2026 (www-linkki)
”Kaikki osapuolet tekivät parhaansa, jotta oppilaat saivat hyvän kokemuksen” – Maatilavierailujen toteutus ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyönä – LUMAT-B 2/2026 (www-linkki)
Opettajilla kova tiedonjano safkan jäljille – Educa-messuilla keskusteltiin maataloudesta ja ruokaketjusta – Savonia-artikkeli 1/2026 (www-linkki)
Maatilayrittäjän hyvinvointi eläinten hyvinvoinnin osana – SeAMK Verkkolehti 12/2025 (www-linkki)
Ruoka kertoo tarinaa ja on enemmän, kuin pelkkää safkaa – Koulutuskeskus Brahe 11/2025 (www-linkki)
Lähiruoka yhdistää ihmisen, luonnon ja kulttuurin – Koulutuskeskus Brahe 9/2025 (www-linkki)
Vastuullinen ja läpinäkyvä ruokaketju tutuksi kaikille – Savonia-artikkeli 3/2025 (www-linkki)
